”Toivon kuuntelevaa korvaa ja ymmärrystä” - Hyvä palvelukokemus mielenterveydellisen tuen tarpeessa olevien nuorten näkökulmasta

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten mielenterveydellisen tuen tarpeessa olevat nuoret haluavat tulla kohdatuiksi heille suunnatuissa palveluissa, ja mitkä ovat hyvän ammattilaisen ominaisuuksia nuoren näkökulmasta. Tavoitteena oli, että nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset saavat lisää valmiuksia kohdata mielenterveydellisistä ongelmista kärsiviä nuoria. Opinnäytetyö on osa TUKEE! -hanketta, jonka kohderyhmänä ovat 16-25 -vuotiaat kohdennetun mielenterveydellisen tuen tarpeessa olevat nuoret. Tutkimusaineistona käytettiin valmista nauhoitettua haastatteluaineistoa, jonka keruu suoritettiin tilaajan toimesta haastattelemalla kymmentä (N=10) kohderyhmään kuuluvaa nuorta jo ennen hankkeen ja opinnäytetyön aloittamista. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto analysoitiin abduktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuskysymykset muodostettiin aineisto- ja teorialähtöisesti. Aiheen kannalta olennaisiksi kysymyksiksi muodostuivat: Minkälaisia ominaisuuksia nuoret arvostavat heidän parissaan työskentelevissä ammattilaisissa, minkälaisesta tuesta nuoret kokevat hyötyvänsä arjen haasteissa, sekä minkälaisia kehittämiskohteita nykyisessä palvelujärjestelmässä on nuorten näkökulmasta. Tulosten perusteella nuoret arvostavat heidän parissaan työskentelevissä ammattilaisissa aitoa kiinnostusta ja läsnäoloa, yksilöllisyyden huomiointia ja erilaisuuden hyväksymistä, sekä luottamusta. Hyödyllisimmiksi tuen muodoiksi nuoret kokivat toiminnalliset ryhmät, kahdenkeskeisen keskusteluavun, sekä tukihenkilön. Valtaosa kuitenkin oli sitä mieltä, että yksi tuen muoto ei ole riittävä, vaan paras hyöty saadaan yhdistämällä useita menetelmiä. Nuorten toivomia kehittämiskohteita palvelujärjestelmässä olivat henkilökunnan pysyvyys, mahdollisuus vaihtaa ammattilaista, sekä vaihtoehtojen antaminen. Virastoissa ja kouluissa työskenteleville ammattilaisille toivottiin lisää ymmärrystä mielenterveysongelmien kanssa kamppailevia nuoria kohtaan. Jatkotutkimuksina olisi hyvä selvittää nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten näkemyksiä palvelujärjestelmän kehittämistarpeista. Kiinnostava jatkotutkimusaihe olisi myös palveluiden toimivuus ja toteutus kunnittain, jolloin saataisiin tietoa eroavaisuuksista pienten kuntien ja suurten kaupunkien välillä. Lisäksi voisi selvittää nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten omia kokemuksia siitä, miten he omasta mielestään kohtaavat ja kohtelevat nuoria. Mielenkiintoista olisi myös selvittää opettajien kokemuksia omasta osaamisesta mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja niihin puuttumisessa. Lisäksi olisi kiinnostava tietää, kaipaavatko opettajat itse työnsä tueksi enemmän valmiuksia mielenterveysosaamiseen ja miten osaamisen lisääntyminen vaikuttaisi käytännön työhön.The purpose of this thesis was to examine how young people in need of mental health support would like to be encountered within the services aimed at them, and what the qualities of a good professional are in their opinion. The goal was to widen the competence of those professionals who work with young people with mental health problems. This thesis is a part of TUKEE! -project (giving support) which is aimed at young people between the ages 16-25 in need of focused mental health support. The survey material comprised of pre-recorded interview material which was collected by the client organisation by interviewing ten (N=10) young people within the target group prior to the thesis project. The thesis was carried out as a qualitative survey. The material was analysed using abductive content analysis. The material determined the formulation of the survey questions. The intrinsic survey questions were: which qualities are valued by the young people in the professionals working with them, what kind of support the young people experience as most helpful in their everyday challenges and how the young people would develop the current service system. The results show that the young people value genuine interest and presence in the professionals working with them, as well as taking into consideration individual needs and differences, and trust. The young people considered the most beneficial remedies to be group activities, private conversations and a support person. The majority felt, however, that only one method of support was not enough, but that the best results are gained by combining multiple methods. The development points in the service system the young people wished for were staff stability, the possibility to swap to another professional and providing options. They also wished for more understanding towards young people struggling with mental health problems from the professionals working in schools and government offices. As a follow up survey, it would be beneficial to investigate the views of the professionals working with young people on the development needs of the service system. Another interesting follow up survey would be the functionality and implementation of these services in different areas in order to obtain information on the differences between small municipalities and big towns. In addition, the experiences of the professionals working with young people could be examined to find out how they view encountering and treating their target group. It would also be interesting to investigate teachers experiences of their own ability in recognizing and dealing with mental health problems. In addition, it would be interesting to know if teachers think they need more transferable skills on their work, and the effects of increased knowledge on their work